Kehräys

Kehrääminen on saanut taas tuulta purjeittensa alle ja moni on hurahtanut siihen ja niin kävi myös minulle. 

 Nyt ihmettelenkin miksi en kokeillut sitä jo aiemmin? Monta hyvää hetkeä on jäänyt kehräämättä ja karstaamatta. 

 No onhan siihen varsinainen syykin, allergia. 
Lampolaan minulla ei ole mitään asiaa,  jos haluan vielä, että henki pihisee.
Mutta niin yllättävää kuin se onkin villan käsittely ei kuitenkaan ole aiheittanut minulle oireita.
Tästä ovat toisetkin puhuneet, ilman oireita voi käsitellä villaa. Se fiilis kun tajusit, että mä voin tehdä tätä ilman oireita oli sanoin kuvaamaton.
Ja no siitähän se sitten lähti ja tässä ollaan.  

Niin kuin voitte uskoa ei tämäkään taito ole niin yksinkertainen opeteltava. Se että saat sattumalta ”toimivaa” lankaa on tosiaan aloittelijalla sattumaan. 
Tehdessä herää monia kysymyksiä,
Mistä tiedän mikä on hyvä määrä kierrettä? Miksi kuitu otetaan ennemmin poikittain kuin suoraan? Mitä eroa on kammatulla ja karstatulla villalla? Mitä eroa ylä- tai alapainoisella värttinällä?

Kysymyksiä on loputtomiin. 

Tällainen ihminen kuin minä joka kaipaa tiedon heti ja vastauksen kysymyksiin heti, olikin yllättävän vaikeaa löytää suomenkielellä vastauksia. Jouduinkin  turvautumaan englanninkielisiin videoihin.   Niitä olikin paljon enemmän ja tietoa löytyi huomattavasti helpommin. 

 Tulee tunne että tässä työmenetelmässä niin värttinällä että rukilla tehdessä, on hyvin paljon kirjoittamattomia sääntöjä ja vinkkejä. Ja ne kerrotaan sukupolvilta toisille. 

Ehkä kuitenkin uskaltaudun kurjoittamaan pikku hiljaa hyviksi havaittuja vinkkejä ja tietoja tänne ylös kaikkien luettavaksi ha opittavaksi. Ne eivät kuitenkaan ole se yksi ja ainoa oikea tapa tehdä, mutta ehkä apu keino juuri alouttelevalle kehrääjälle joka uskaltautuu minun tavoin tehdä haaveista totta ja kokeilla.